Vietämme suurimman osan ajastamme sisätiloissa. Sisäilman laadulla on suora yhteys fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Sisäilman laatuun vaikuttavat monet tekijät kuten käyttö, tilasuunnittelu, talotekniikka ja materiaalivalinnat.
Lämpötila ja kosteus ovat keskeisiä sisätilojen mukavuustekijöitä. Alustavat tutkimustulokset osoittavat, että molempiin voidaan vaikuttaa materiaalivalinnoilla. Puumateriaalilla on kyky sekä sitoa että luovuttaa kosteutta, minkä ansiosta se pystyy tasaamaan sisäilman kosteusvaihteluita. Sorption yhteydessä puu myös sitoo ja luovuttaa lämpöä. Tämä on piirre, jolla mahdollisesti voidaan tulevaisuudessa lisätä energiatehokkuutta. Puu myös tuntuu lämpimältä eristävyytensä ansiosta, mikä osaltaan lisää lämpöviihtyvyyttä.
Sisäilman puhtaus on myös tärkeää. Huoneen sisäilmassa voi olla muun muassa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC), ilmassa esiintyviä partikkeleita ja mikrobeja, sekä formaldehydiä ja muita aldehydejä. Erilaisille kemiallisille yhdisteille ja hiukkasille on määritelty viitearvot (esimerkiksi Työterveyslaitos), joita pienemmät pitoisuudet ovat yleensä normaalin käytön aiheuttamia, eivätkä aiheuta riskiä sisäilman laadulle. Kemiallisten yhdisteiden ja hiukkasten lähteitä ovat ihminen itse, rakenteet, pinnat, kalusteet, irtaimisto ja tuuletuksen tai ilmanvaihdon mukana kulkeutuva raitisilma. Tuore puu tuoksuu voimakkaasti. Tuoksun aiheuttavat VOC-yhdisteet, joiden määrä kuitenkin laskee puun kuivuessa aikaa myöten.
Sisätilan viihtyisyyden merkitys kasvaa, kun rakentamisen muuttuu yhä energiatehokkaammaksi. Tammikuusta 2018 alkaen kaikki uudisrakennukset Suomessa ovat lähes nollaenergiarakennuksia (nZEB). Tämä vaikuttaa myös sisätilojen suunnitteluun. Toteutuneissa pilottikohteissa puuta on toistaiseksi käytetty vain vähän, vaikka puumateriaalin ominaisuudet tukevat hyvän akustiikan ja viihtyisän tilan luomista.
Empiirinen tutkimus on osoittanut, että puu koetaan miellyttäväksi, lämpimäksi ja hengittäväksi materiaaliksi, mutta myös ajattomaksi ja aina suosituksi. Ikääntyvä väestö asettaa sekin uusia vaatimuksia sisätilojen suunnittelulle. Tutkitusti puu tuntuu kotoisalta ja tutulta materiaalilta, ja puupinnan lämpimyys lisää mukavuutta. Suomalaisen puun luonnollinen, rauhallinen vaalea värisävy koetaan rauhoittavaksi.
Aalto-yliopistolla on käynnissä useampi puupohjaisten materiaalien ja sisäilman laadun yhteyttä tutkiva hanke. Sellainen on esimerkiksi Competitive wood-based interior materials and systems for modern wood construction, Wood2New (2014-2017) ja Energy-efficient living spaces through the use of wooden interior elements, Wood Life (2013-2017). Lisätietoja ja tuoreita tutkimusjulkaisuja löydät hankkeiden nettisivuilta, www.wood2new.org ja aef.aalto.fi.
Yrsa Cronhjort
Wood2New -projektin johtaja
Aalto-yliopisto
Katja Vahtikari
Wood Life -projektin koordinaattori
Aalto-yliopisto
Aloita tutustumalla alan parhaiden hirsivalmistajien ja kumppanuusyritysten www-sivustoihin, ne löytyvät täältä
»on tärkeä osa kestävän kehityksen mukaista taloutta Suomessa. Tunne siitä, että hirsimökissä nukut hyvin ei ole myytti. Tutkittua tietoa löydät täältä.
»Vuosikokous ja -seminaari Vuokatissa 3.-4.4.2025
»