Ympäristöministeriön lausuntokierros hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta on juuri päättynyt. Samalla esiteltiin vuoden 2018 energiamääräysten asetusluonnos, joka määrittelee Suomen vaatimustason lähes nollaenergiarakentamiseen. Muutoksen takana on Euroopan Unionin direktiivi, jolla tavoitellaan rakennusalan ilmastovaikutuksen pienentämistä.
Lähes nollaenergiataso on kova tavoite ja ympäristöministeriölle on haaste saada tämä toteutettua Suomen olosuhteissa.
”Nyt annetulla asetusluonnoksella ei käytännössä vielä saavuteta lain tavoitteita rakentamisen energiatehokkuuden parantamiseksi saatikka rakentamisen ilmastovaikutusten vähentämiseksi. Asetusluonnos ei myöskään edistä puun käyttöä, vaikka puu keventää tutkitusti rakentamisen korkeaa hiilijalanjälkeä”, Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola toteaa.
Ilmastotavoitteet saavutetaan uusiutuvilla luonnonvaroilla
Asetusluonnos esittelee energiatehokkuuden uuden vaatimustason eri rakennustyypeille. Esimerkiksi kouluissa E-lukua ehdotetaan kiristettäväksi yli 50 %, vaikka nykyisiinkin vaatimuksiin on rakennustavasta riippumatta ollut vaikea päästä.
”Esitämme, että energiatehokkuuden tavoitteita kiristettäisiin esitettyä maltillisemmin. Haluamme varmistaa, että massiivipuun hyvin käynnistyneet koulu-, päiväkoti- ja muut julkiset rakennushankkeet ovat hallitusohjelman mukaisesti mahdollisia myös jatkossa. Pidämme myös tärkeänä, että lakiin ja asetuksiin tulevat vaatimukset perustuvat tutkittuun tietoon tai pitkään käyttökokemukseen”, toimitusjohtaja Mikkola sanoo.
Mikkolan mukaan olisi vastuutonta, jos kansainvälistä tunnustusta saanut suomalainen hirsirakentaminen taklattaisiin kansallisilla määräyksillä. Niissä tulee ottaa paikalliset olosuhteet ja teollisuuden kilpailukyky huomioon. Myös kuluttajille aiheutuvat kustannukset on minimoitava.
”Puu on ainoa uusiutuvaan luonnonvaraan perustuva rakennusmateriaali. Puun lisääntyvä käyttö kasvattaa rakennuskantaan sitoutuvaa hiilivarastoa ja vähentää ilmakehässä kiertävän hiilen määrää”, muistuttaa Matti Mikkola.
Tiuhaan muuttuneet määräykset eivät ole parantaneet rakentamisen laatua
Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on oleellista se, että rakennuksen hiilijalanjälki on pieni sen koko elinkaaren aikana. Energiatehokkuuden ohella myös materiaalivalinnat vaikuttavat merkittävästi hiilijalanjälkeen. Käytännössä ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa painottamalla uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä uusiutumattomien sijasta. Tämä on myös sekä hallitusohjelman henki että Suomen biotalousstrategian yksi peruspilareista.
”Alan tutkimus ei ole pysynyt muutosten perässä, sillä määräysmuutosvauhti on ollut niin kova. Uuden asetusluonnoksen E-lukutasot voidaan toteuttaa ainoastaan monimutkaisella keinococktaililla. Sen toimivuudesta, tuloksellisuudesta, ratkaisujen kestävyydestä saatikka asukasturvallisuudesta ei ole tietoa”, Puutuoteteollisuuden Mikkola toteaa.
Mikkolan mukaan useat tutkimukset ovat osoittaneet, ettei energiamääräysten tiukentaminen ole saavuttanut sille asetettuja tavoitteita. Samanaikaisesti rakentamisen laatu on heikkoa ja etenkin koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat ovat räjähdysmäisesti lisääntyneet.
”Rakentamisen keskeisenä periaatteena tulee olla yksinkertaiset, varmatoimiset ja tutkitut ratkaisut. Tämä on joiltakin osin ristiriidassa nykyisenkaltaisen, tavoitteellisen energiatehokkaan rakentamisen kanssa. Energiatehokas rakennus on saatettu alun perin tehdä ympäristöä kuormittavalla tavalla. Uskon kuitenkin, että kaikkia materiaaleja tarvitaan myös jatkossa ja parhaat ratkaisut löydetään yhteistyöllä”, Mikkola muistuttaa.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Matti Mikkola, Puutuoteteollisuus ry, puh. 040 829 4026, matti.mikkola@puutuoteteollisuus.fi, www.puutuoteteollisuus.fi
Aloita tutustumalla alan parhaiden hirsivalmistajien ja kumppanuusyritysten www-sivustoihin, ne löytyvät täältä
»on tärkeä osa kestävän kehityksen mukaista taloutta Suomessa. Tunne siitä, että hirsimökissä nukut hyvin ei ole myytti. Tutkittua tietoa löydät täältä.
»RT 103762 Teollisen hirsirakennuksen suunnitteluperusteet on nyt julkaistu.
»